Kyynisyys on enemmän kuin perusteltua tässä.
Tärkeää vaan on, et tunnistaa, ketkä haluavat parantaa asioita ja ketkä eivät. Me emme ole tässä vastustajia. Meillä on sama tavoite ja vaan hieman erilaiset ideat.
Jos asian todella haluaa ratkaista, niin kaikki ideat kandee toivottaa tervetulleiksi?
Miten ihmisten huonoihin valintoihin sitten pitäisi suhtautua?
Koitas ny vetää henkeä siel. En mä se vihollinen täs ole.
Mä koitan vaan keksiä, että mitä sanon tyttärilleni. En tiedä pystynkö sanoa mitään, mikä heidät pitäisi pois päivystyksestä kahden promillen humalassa aamuyöllä, mut pakko yrittää. En mä voi koko maailmaa heidän ympäriltään raivata turvalliseksi. Koitan vaikuttaa mihin voin.
Turvallisuus on kokonaisvaltainen asia, jonka suhteen mitään keinoja ei kannata sulkea pois.
Syyllisyys on sitten eri asia. Siinä vastuu on aina tekijän.
Ja on eri asia etsiä ja osoittaa syylliset kuin hakea ja luoda ratkaisuja. Kumpi itsellesi on tärkeää ja mitä olet valmis tekemään sen eteen?
Kapitalisti? Mistäs tämä nyt tuli? Pitkäaikaistyötön, parantumattomasti sairas ja köyhä perheenisä. Vähintään kehnosti suoriutuva kapitalisti 😅
Mut ammatti on kapea joo. Onneksi näinkin hienolla alallla🤗
Olen neljän nuoren isä Malmilta. Haaste on todellinen, pelko läsnä kokoajan ja panoksena kaikki mikä on tärkeää.
Outo ajattelutapa. Normaaleilla vanhemmilla suhde omiin lapsiin on aina ajan ja rakkauden kanssa syntynyt. Meillä päin se on siis avoin ja luottamuksellinen, ehdottoman tukeva ja huolehtiva. Ja puhumme myös vastuusta ja valinnoista.
Toki perheet, suhteet ja kokemukset ovat jokainen omanlaisiaan.
Jaa. No, missä kohtaa sitten ottaisit puheeksi huonot valinnat, kun niitä on tehty?
Ja mihin siis perustuu ajatus, että esim isälle ei voisi kertoa jos jotain on tapahtunut? Onko esim teillä päin yleistäkin?
Joo. Supervaikea aihe, koska uhrin kokemusten pienikin vähättely on väärin. Ja siitä huolimatta kaikista ja kaikkien valinnoista olisi pystyttävä puhumaan niin, että siitä on jollekin hyötyä. En tiedä, osaanko puhua asioista niin, mutta koen, että pakko ainakin yrittää.